Aikaisin lauantai-aamuna lähdettiin uudella tilavalla Galaxylla ajelemaan kohti Turkua Arskan ja Johannan kanssa. Viikon kestänyt jännitys purkautui perille päästessä, eikä radalle mennessä jännittänyt enää sen enempää kuin tavallisissakaan kisoissa.

Kisat käytiin Turussa ATT-areenalla ja pohjana oli tekonurmi, joka oli tällä kertaa erittäin liukas. Kehän reunat oli täynnä katsojia.

Ekalla radalla, joka oli hyppis, tuomaroi Katarina Virkkala. Tykkäsin radasta, sinne oli kiva mennä Keskikohdalla oli hiukan vaativaa, kun oli takaakiertoja ja lähellä putket vetämässä ja itse meinasin siinä myös liukastua. Arska nousi lähdössä, taisi hieman hiippailla, muttei varastanut. Rata sujui upeasti! Arska meni juuri niin kuin pitikin ja lujaa! Viimeisellä putkella huusin kuitenkin hiukan liian aikaisin, jotta Arska kääntyisi putkelta tiukasti, ja Arska yllätti mut täysin kääntymällä jo putkessa ja tuli pois sisäänmenopäästä. Tästä meille kielto ja vähän yliaikaa, koska mun piti viedä se takaisin putkeen. Vähän aikaa harmitti, mutta agility on pienestä kiinni. Muu rata oli niin kertakaikkisen UPEA!

Aragon Finnish Agility Open -finaaliradalla Agirodussa 2009.

Sitten olikin aikas pitkä odotus. Jo aamupäivästä oli todella kuuma, eikä varjoa ollut oikein missään. Arska sai siis lepäillä viileässä autossa ja auton varjossa.

Päivän toinen rata oli agilityrata, jossa oli tuomarina Manuel Alff Luxemburgista. Tämäkin rata oli tosi kiva! Lähdössä Arska meinas tulla heti mun perään, vein takaisin istumaan. Nousi seisomaan ja hiippaili taas vähän, muttei varastanut. Alkukuvio onnistui hienosti! Pujotteluun mennessä Arska meinas mennä A:lle, mutta sain sen vedettyä takaisin. Päästin kuitenkin puoli sekuntia liian myöhään pujotteluun ja Arska meni juuri ja juuri ekan kepin toiselle puolelle. Loppurata onnistui hyvin! Puomilla kun oltiin tulossa alastulolle, tuomari huomasi olevansa väärällä puolella ja juoksi meidän edestä toiselle puolelle. Arska ei onneksi hirveesti tästä häiriintynyt (mistä olen onnellisempi kuin mistään!), muttei pysähtynyt kontaktille, tuli mun mielestä silti ihan alas asti. Saatiin alastulolta kuitenkin vitonen, mutta onneksi oli jo se edellinen kielto alla.

Olin supertyytyväinen Arskaan!!! Se antoi taas kaikkensa, eikä muu hälinä häirinnyt sitä radalla yhtään! Ennen kuin päästiin radalle jouduttiin MM-kisojen tapaan odottamaan kolme koiraa ennen meitä siinä radan vieressä, eikä koiraa saanut palkita. Tää mua jännitti kaikista eniten, koska tiesin, että Arska kerää siinä kierroksia. Se aika meni kuitenkin nopeasti, eikä ollutkaan yhtään niin kamalaa

Ratojen jälkeen Arska oli aivan yltiöonnellinen kun oli päässyt tekemään agilitya Ja sen jälkeen väsähtikin, olihan siellä niin paljon kaikkea jännittävää.

Meidän ratojen jälkeen jännättiin vielä maxeja kello yhteentoista asti ja sitten lähdettiin taas ajelemaan kotiin. Oli hauska reissu!

Olen vieläkin onnellinen, kisaaminen MM-karsinnoissa on ollut pitkään mun unelma ja nyt pääsin sen toteuttamaan Vaikka tulokset eivät sitä kerro, niin meillä meni paremmin kuin osasin odottaakaan